INTERREG III A KARJALA

Nousutieselvitykset ja biologiset osatekijät

Tavoitteena on tuottaa luotettavaa perustietoa, jota voidaan käyttää nousuteiden rakentamisen tarpeellisuuden ja toteutuskelpoisuuden arviointiin sekä kestävän kalastuksen järjestämiseen. Selvitys- ja tutkimustyön tuloksena tunnetaan mm. lohikalojennousureitit, koskialueiden tuotantopotentiaali ja alas vaeltavien kalojen määrä ja laatu. Lisäksi selvitys tuottaa hankkeelle seurantaan ja jatkotoimiin liittyviä tietoja.

Pielisen lohi- ja taimenkantojen tuotantokyky

Osiossa kartoitetaan Pielisen kykyä tuottaa erityisesti Lieksanjokeen kudulle palaavia emokaloja. Työ tehdään pääsääntöisesti jo olemassa olevan aineiston pohjalta täydentäen ja ajantasaistaen keskeisimpiä kohtia. Tietopohjana ovat nykyiset istutusmäärät ja saalispotentiaali, josta voidaan laskennallisesti ennakoida kudulle palaavien kalojen määrää. Samalla selvitetään voidaanko istutustoimintaa tehostamalla (määrät, istukkaiden laatu, istutustekniikat, leimauttamisprosessit mm. kassikalojen merkintä ja seuranta jne) lisätä kudulle palaavien lohikalojen määrää. Selvitettäviä asioita ovat myös muut toimenpiteet (kalastuksen ohjaus, rajoitukset, kalastustiedustelut jne.), joilla emokalojen määrää voidaan kasvattaa.

• Kudulle palaavien emokalojen määrä.
• Hoitotoimien tehostaminen.

Lieksanjokeen nousevien lohikalojen käyttäytyminen

Kyseessä on ongelmaratkaisu, jossa tuloksena saadaan tieto siitä, miten merkityt lohet ja taimenet saadaan nousemaan mahdollisen kalaportaan tai pyyntilaitteen suuaukosta Lieksankosken voimalan alapuolella.

Lieksanjokeen kudulle nousevien järvilohien ja taimenten käyttäytymistä jokialueella selvitetään merkitsemällä joesta tai jokisuusta saatuja kaloja radiolähettimillä. Samalla muunnellaan pyyntilaitteen/kalaportaan suuaukon ominaisuuksia (mm. sijoitusta, muotoa  ja virtausta) ja testataan toimivin rakennevaihtoehto. Radiokalojen tavoiteyksilömäärä on 20 molempia lajeja (noin puolet naaraita, puolet koiraita) ja intensiiviset, 4-5 vuorokauden seurantajaksot ajoittuvat elokuun alusta lokakuun loppuun kestävälle ajalle.

Lieksanjoen voimalapatojen yläpuolisilla koskialueilla tavoitteena on selvittää, löytävätkö patoaltaiden yläpuolelle siirretyt emokalat kutemiseen sopiville Ruunaan koskialueille ja kutevatko ne siellä luontaisesti. Jokisuulta pyydettyjen radiomerkittyjen emokalojen käyttäytymistä seurataan patojen yläpuolisilla joki- ja koskialueilla (ensimmäisessä vaiheessa lähinnä Naarajoen kosket ja alimmat Ruunaanjärvestä lähtevän jokihaaran kosket). Merkattujen kalojen tavoiteyksilömäärä on 20-30 molempia lajeja (noin puolet naaraita, puolet koiraita) ja seuranta-aika kattaa syyskuun lopulta lokakuun loppuun kestävän kutuajan.

Mahdolliset kutemiset varmennetaan ja kutualueet paikannetaan myöhempää poikasten elinkelpoisuuden selvittämistä varten. Siltä varalta, ettei luonnosta saada riittävästi kutuvaiheisia emoja, käytetään erikseen suunniteltavissa kokeissa laitosviljelystä saatavia emokaloja. 

• Nousukalojen käyttäytyminen vaellusreitillä.
• Nousukalojen kutualueille hakeutuminen ja käyttö.

Lieksanjoen patojen yläpuolisten koskialueiden poikastuotantopotentiaali

Tavoitteena on ensivaiheessa selvittää Siikakoskesta alaspäin sijaitsevien koskialueiden lohikalojen tuotantomahdollisuudet

a) olemassa oleva poikastuotantopotentiaali ja kunnostustarpeet

-   täydennetään olemassa olevaa tietoa ja selvitetään järvilohelle ja taimenelle kelvollisten koskialueiden pinta-alat sekä kartoitetaan niiden tärkeimpien elinympäristötekijöiden (pohjan raekoko, virtausolosuhteet, syvyys sekä kasvillisuus) tila

-   selvitetään olemassa olevan järvilohen ja taimenen poikasten habitaattipreferenssien (suosituimmat elinympäristöt) kattamat pinta-alat kyseisissä koskissa. Samalla saadaan tietoa mahdollisista kunnostusta kaipaavista alueista sekä kunnostusta vaativista tekijöistä eri koskialueilla.

-   koskialuekartoitukset ja erityisesti elinympäristön fysikaalisia tekijöitä koskevat mittaukset tehdään kesien 2002-2003 aikana

-   laaditaan perusselvitys tärkeimpien sivujokien ja purojen osalta esim. sähkökoekalastuksilla

 b) mäti- ja poikasistutusten tulosten kvantitatiivinen seuranta

-   selvitetään mätinä tai eri ikäisinä poikasina (vastakuoriutunut, esikesäinen, 1-vuotias) istutettujen poikasten selviytymistä ja kasvua vaihtelemalla istutustiheyttä sekä istutustekniikoita

-   selvitykset tehdään kvantitatiivisilla sähkökalastusmenetelmillä sopivilla koealueilla luotettavien poikastuotantoarvioiden laatimiseksi eri koskialueille

-   koeistutukset ja koekalastukset tehdään osittain koskialuekartoituksen yhteydessä, mutta koekalastuksia tehdään myös 2-4 kertaa kasvukauden aikana ainakin kahtena tai kolmena peräkkäisenä vuonna

-   koeistutukset sivujokiin tehdään järvitaimenella 

c) lohikalojen poikasille kelvollisen ravinnon määrä ja tuotanto Lieksanjoessa

-   selvitetään poikasten kasvuun ja menestymiseen tarpeellisen ravinnon tuotantoa ja laatua mm. Lieksanjoelta kerätyn tiedon ja Ala-Koitajoen järvilohen poikastutkimusten sekä kirjallisuustietojen pohjalta

Lieksanjoen järvilohen ja taimenen vaelluspoikastuotanto

-   tavoitteena on arvioida kvantitatiivisesti Lieksanjoesta lähtevien vaelluspoikasten määrää, koska näistä poikasista kasvaa varmimmin jokeen takaisin palaavia emokaloja

-   järjestetään vaelluspoikasten pyynti rysillä tai pauneteilla joen alajuoksulla Pankakosken voimalan yläpuolella ainakin kahtena peräkkäisenä vuonna 2002-2003  sekä mahdollisuuksien mukaan Hanhijoella ja Pudasjoella

-   seurataan vaelluspoikasten määrää sekä vaellusten ajoittumista touko-kesäkuun aikana

-   osa kiinnisaatavista kaloista merkitään yksilöllisesti ennen vapauttamistaan, jotta niiden järvivaiheista voitaisiin saada tarkempia tietoja