Pielisen Järvilohi Lieksanjokeen

Hankkeen tausta- Tavoite - Toiminta-alue

Kysymys Lieksanjoen ja Pielisen järvilohen kohtalosta on ollut esillä jo pari vuosikymmentä. Alkuperäinen Pielisen järvilohi ja järvitaimen on menetetty vesivoimaloiden rakentamisen myötä. Lohi ja taimen on kuitenkin palautettu istutuksin alueelle ns. Saimaan kannasta. Siinä on mukana rippeet myös Lieksanjoen alkuperäisestä lohesta. Lohikannan monimuotoisuutta on ylläpidetty Lieksanjoesta ja Pielisjoesta pyydettyjen emokalojen kautta.

Järvilohikannan vahvistamista ja palauttamista Lieksanjokeen ovat pohtineet sekä viranomaiset että useat paikalliset työryhmät. Sen jälkeen kun Lieksanjoen uittosääntö kumoutui 1988, joen kalataloudellisia edellytyksiä on parannettu valtion maksamin kunnostuksin. Näin on luotu mahdollisuuksia myös luontaisen lohi- ja taimenkannan palauttamiseen.

Ruunaan kalastusalueen Järvilohi-hankkeen (v. 1999-2001) tuloksena syntyi selvitys, jonka mukaan nousutien rakentaminen on teknisesti ja biologisesti mahdollista sekä yhteiskunnallisesti merkittävää. Hankkeen esityksestä Lieksa julistautui Järvilohikaupungiksi ja useat tahot sitoutuivat mukaan jatkotoimiin. Myös järvilohen matkailullinen merkitys korostui selvityksissä.

 

Hankkeen tavoite

Tavoitteena on turvata Pielisen Järvilohen monimuotoisuus ja luontainen elinkierto, luoda Järvilohi-imago sekä tuotteistaa Järvilohi matkailullisesti. Viimeksi mainittu toteutetaan sekä Pielisen Karjalassa että Lieksanjoen Venäjän puoleisella osuudella.

Perustana ovat Järvilohen lisäksi muut alueen arvokkaat kalalajit sekä ainutlaatuinen jokiluonto. Kalatie-rakentamisen toinen vaihe, nousuväylän avautuminen Pankajärven yläpuolisille, lisääntymisalueiksi kunnosteluille koskille saavutetaan seuraavassa vaiheessa vuoden 2005 jälkeen.

Hankkeen toiminta-alue

Pielinen ja Lieksanjoki sijaitsevat Pohjois-Karjalassa, Venäjän rajan tuntumassa.