TE-keskus tiedottaa - järvilohelle alamitaksi 60 cm
24.11.2009
Järvilohelle alamitaksi 60 cm
Saimaan järvilohikannan parantamiseksi laadittiin eri tahojen yhteistyönä 2000-luvun alussa Järvilohistrategia, joka sisältää mm. suuntaviivat ja toimenpide-esityksiä kannan parantamiseksi. Strategiaa on nyt toteutettu kuusi vuotta. Tuona aikana Pielisjoesta saatu emokalojen vuotuinen määrä on noussut keskimäärin 30-40 emokalan tasolta 50-80 kalaan. Tavoitteena on vähintään 100 emokalan saaminen vuosittain Pielisjoesta. Kalastettavaa lohikantaa tulee edelleen parantaa, mm. nostamalla alamitta 60 senttimetriin ja merkitsemällä kalastettavaksi tarkoitetut kalat.
Lappeenrannassa pidettiin lokakuun 27. päivänä Järvilohistrategian toimeenpanoon liittyvä suunnittelukokous, johon osallistui kalatalousalan viranomaisia, neuvojia ja kalastusalueiden edustajia Iso-Saimaan alueelta. Kokouksen oli kutsunut koolle Pohjois-Karjalan TE-keskus yhteistyössä Suur-Saimaan kalastusalueen kanssa. Kokouksessa tehtiin katsaus Saimaan järvilohistrategian toteuttamisen nykytilaan ja valmisteltiin jatkotoimia.
Iso-Saimaan kalastuksen järjestäminen järvilohen kannalta paremmalla tavalla on ollut yksi keskeisiä strategian tavoitteita. Työ on edennyt varsin hitaasti, virkatyönä ja vapaaehtoisuuteen perustuen, mutta vaellusalueen yksitoista kalastusaluetta ovat kuitenkin toteuttaneet useita ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Jonkinlaisen ongelman muodostaa tosin se, että kalastusalueiden päätökset ovat toteutuneet useiden vuosien viiveellä ja sisällöiltään erilaisina. Pyydysrajoitusten osalta työ on siis vielä kesken. Tässä yhteydessä tulee myös ottaa huomioon, miten saimaannorpan suojelemiseksi tarvittavat kalastusrajoitukset etenevät. Ne tukevat eräiltä osin myös saimaanlohen suojelua ja kokous olikin yksimielinen siitä, että kalastuksen rajoittamiskysymykset Saimaalla tulisi norpan ja saimaanlohen osalta käsitellä yhtenä kokonaisuutena.
Kalastusasetuksessa määrätty järvilohen alamitta, 40 cm, on saatu usean vuoden työn tuloksena nousemaan 50 senttimetriin kaikilla keskeisillä järvilohen vaellusalueilla, Joensuusta Lappeenrantaan. Päätökset alamitan nostosta on tehty erillisinä päätöksinä yhdessätoista kalastusalueessa ja aikaa siihen kului noin viisi vuotta. Nyt on käynnistetty keskustelu alamitan nostamisesta edelleen. Asia on biologisesti perusteltavissa, koska järvilohet saavuttavat sukukypsyyden noin 60 senttimetrin pituisena. Järvilohi myös kasvaa nopeasti, joten 60 senttimetrin alamitta parantaisi saaliita nykytasosta. Järvilohen alamitan suhteen Pielinen, Saimaan latvavesillä sekä Pielisjoen ja Oriveden kalastusalueet ovat jo ryhtyneet toimenpiteisiin. Näillä alueilla 60 cm alamitasta on tehty päätös. Suunnittelukokouksen osanottajat pitivät kuitenkin tärkeänä, että asian nopeuttamiseksi alamitan nosto tehtäisiin maa- ja metsätalousministeriön toimesta, yhdellä päätöksellä koko Saimaan alueelle.
Järvilohistrategiassa tavoitteeksi asetettu 100 000 2-vuotiaan vaelluspoikasen istutustavoite ei ole toteutunut. Valtion kalanviljelyn resurssit eivät ole tähän mennessä riittäneet tavoitteeksi asetettuun tuotantoon eivätkä velvoitemaksutkaan ole nousseet. Nykyistä suuremmilla maksuilla voitaisiin kompensoida myös järvilohen ja järvitaimenen kalastukselle aiheutunutta haittaa. Kuitenkin, kokouksessa esillä ollut muutos istutuskäytäntöihin saattaa parantaa istutusten kokonaistilannetta. Kokouksessa nimittäin kannatettiin vahvasti rasvaeväleikattujen järvilohien istuttamista laajasti koko Saimaan alueelle. Tämän linjauksen mukaan osakaskunnissa ja kalastusalueissa voitaisiin, jo nyt, tehdä päätöksiä eväleikattujen järvilohien istuttamisesta kalastusta varten.
Kalastettavat lohet kannattaa istuttaa kookkaampina, kuin kannan hoitoa varten Pielisjokeen istutetut, 2-vuotiaat vaelluspoikaset. Mahdollisimman pian olisi päästävä menettelyyn, jossa kaikki Saimaaseen kalastusta varten istutetut järvilohet ovat eväleikattuja. Tämä menettely turvaisi nykyistä paremman lohikannan kalastuksen tarpeisiin. Toisaalta ne arvokkaat kalat, joilla on rasvaevä jäljellä, olisivat kokonaan rauhoitettuja kalastukselta. Mikäli kalastajat malttaisivat vapauttaa rasvaevälliset lohet takaisin vesistöön, voitaisiin hoitokustannuksissa säästää jopa 100 000 euroa vuodessa, koska vaelluspoikasten istukasmäärä voisi olla pienempi.Rasvaevällisten kalojen rauhoitus edellyttänee kuitenkin kalastuslain muuttamista.
Seurannan puolella isona ongelmana kokous piti sitä, että nykyinen kalansaaliiden tilastointi ei tuota tarvittavia järvilohen saalistietoja. Järvilohen saalistietoa ei ole saatavissa esimerkiksi Iso-Saimaan alueelta, eli järvilohen vaellusalueelta puhumattakaan Saimaan osa-alueista.
Järvilohistrategia on tarkoitus kokonaisuudessaan päivittää vuoden 2010 aikana. Suuria muutostarpeita ei ole tiedossa, mutta toimenpidesuosituksissa on jonkin verran korjaamista ja toisaalta strategian toteutumista halutaan keskustelulla vauhdittaa.
