Lehdistötiedote 4.1.2010

Juuanjoesta houkutteleva virkistyskalastuskohde ja taimenten poikastuotantoalue?

Kunnostuksien myötä joen taimenpoikastuotanto kasvaisi huomattavasti. Joen kunnostaminen toisi merkittävää etua myös alueen imagolle. 

Syksyn 2009 aikana Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008–2010 -hankkeessa valmistui kaksi kalataloudellista kartoitusta. Raporteissa esitettävät tutkimustulokset pohjautuvat maastossa tehtyihin kenttätutkimuksiin. Lähtökohtana oli saada sekä Juuanjoesta että Herajoesta selkeä yleiskuva ja kartoittaa jokien nykytilanne. Koskialueita paikannettiin ja mitattiin sekä selvitettiin taimenen- ja järvilohen poikasille soveltuvan elinympäristön määrää ja mahdollista kunnostustarvetta. Lisäksi koskialueilla suoritettiin sähkökoekalastuksia. Juuanjoella toteutettu kartoitus oli tarkempi.

Juuanjoen vesistöalueelta kartoitettiin (inventoitiin) yhteensä 19 koskea. Koskien yhteenlaskettu pituus on 5,4 kilometriä ja niiden pinta-alaksi laskettiin noin 5 hehtaaria. Sähkökoekalastuksien perusteella Juuanjoessa on taimenia, mutta ei suuria tiheyksiä.  Kaikki taimenet ovat luonnossa syntyneitä, sillä istutuksia ei lähivuosina ole tehty. Juuanjoen koskialueet pystyisivät tuottamaan nykyistä enemmän vaelluskalapoikasia, mutta tämä edellyttäisi suurempaa emokalamäärää, suurempia kutukaloja ja koskialueiden kunnostustoimia.

Juuanjoella tehtyjen havaintojen perusteella pitäisi kaikille tarkastelluille koskialueille lisätä kiviainesta. Nykyisellään myös lohikalojen kutualustoiksi soveltuvaa karkeaa soraikkoa on hyvin vähän. Joessa on myös muutama kalojen liikkumista rajoittava vaellus- ja nousueste. Juuanjoki soveltuu koskiosuuksien ja vedenlaadun vuoksi hyvin järvitaimenen- ja lohen poikastuotantoon. Taimenelle optimaalista koskipinta-alaa Juuanjoessa (keskivirtaamalla) on kuitenkin vain noin 30 %. Taimenenpoikaselle kosket soveltuvat noin kaksi kertaa paremmin kuin järvilohenpoikaselle.
 
Juuan virtavedet olisivat helposti kunnostettavissa. Kalliita kalateitä ei tarvitse rakentaa, vedenlaatu on hyvä sekä koskipinta-alaa ja pudotuskorkeutta on paljon. Optimaalisen koskipinta-alan kasvaessa myös poikastiheydet ja smolttituotanto kasvavat. Todennäköisesti tämän myötä myös Pielisestä nousevien kalojen määrä alkaa lisääntyä. Keskeisenä rajoittavana tekijänä tällä hetkellä on emokalojen määrä. Myöskään isojen nousukalojen kutualueiksi soveltuvia laajoja soraikkoja ei ole. Onnistuneilla toimenpiteillä smolttituotannon voidaan olettaa nousevan 2,5-5 kertaiseksi nykyisestä.

Kunnostuksista saatava hyöty olisi merkittävä Juuan  imagolle. Uhanalaisien kalakantojen hoitotoiminta on myös hyvää PR-toimintaa, johon kunta ja kuntalaiset voisivat yhdessä osallistua. Kylän kalastusmatkailullista ja media-arvoa nostaisivat myös jokeen mahdollisesti Pielisestä nousevat isot järvitaimenet. Taimenkannan vahvistuminen edesauttaisi joen virkistyskäyttöarvoa.
 
Molemmat raportit ovat luettavissa Pielisen järvilohi ja taimen -hankkeen Internet-sivuilla osoitteessa www.jarvilohi.net.

Lisätietoja raporteista:

Manu Vihtonen
projektityöntekijä
Puh: 040 505 0620
Sähköposti: manu.vihtonen@gmail.com

Lisätietoja laajemmin hankkeesta:

Mirko Laakkonen
Projektipäällikkö
Puh: 040 485 6965
Sähköposti: mirko.laakkonen@pikes.fi