Järvilohi - reliktilaji
Vuoksen vesistö kuroutui erilleen suolaisesta Yoldianmerestä viimeisen jääkauden jälkeen noin 9000 vuotta sitten. Syntyneeseen vesistöön jäi eräitä reliktilajeja. Järvilohi on yksi näistä lajeista. Järvilohikannat jakaantuivat ajan myötä kahdeksi (Pielisen järvilohi ja Saimaan järvilohi) erilliseksi kannaksi.
Pielisessä eläneen järvilohikannan tärkeimmät lisääntymisalueet sijaitsivat Lieksankoskella ja Pankakosken Sahakoskella. Vuosittaisen poikastuotannon on arvioitu olleen noin 38 000 yksilöä. Lieksanjoen voimalaitosrakentaminen alkoi 1960-luvun alkupuolella. Järvilohikanta oli kärsinyt jo aiemmin joella tehdyistä uitoista, mutta voimalaitosrakentamisen myötä järvilohet ja -taimenet menettivät mahdollisuuden nousta lisääntymisalueilleen. Lisäksi lisääntymisalueet tuhoutuivat. Saimaan järvilohi kohtasi samankaltaisen kohtalon Pielisjoella.
Järvilohi oli hyvin lähellä sukupuuttoa. Viljelykokeiden ja emokalaston ylläpidon ansiosta kannat kuitenkin saatiin säilytettyä. Nykyiset järvilohet ovat näiden emokalojen kautta periytyviä jälkeläisiä. Emokalapyyntiä suoritetaan vuosittain kantojen ylläpitämiseksi.
Aiemmat hankkeet
Selvityksiä järvilohen luontaisen elinkierron palauttamiseksi on tehty jossain määrin jo 1970-luvulta lähtien. Selvityksissä on pohdittu mm. Lieksanjoen vanhan uoman soveltuvuutta järvilohen lisääntymisalueeksi. Vanhan uoman on todettu kuitenkin soveltuvan enintään kalojen nousureitiksi. Vanhaan uomaan rakennettiin maisemapadot vuonna 1985. Näin koskiuoma saatiin palautettua alkuperäiseen kokoonsa. Kalataloudellisia näkökohtia ei patojen rakentamisessa huomioitu. Maisemapadot muodostivat uuden nousuesteen kaloille.
Järvilohen puolesta päätettiin kuitenkin vielä toimia. Alkoi useiden hankkeiden sarja.
1. Ruunaan kalastusalueen Järvilohi-hankkeen (v. 1999-2001) tuloksena syntyi selvitys, jonka mukaan nousutien rakentaminen Lieksanjoelle on teknisesti mahdollista ja yhteiskunnallisesti merkittävää. Lieksan kaupunki julistautui hankkeen esityksen mukaisesti järvilohikaupungiksi. Jatkotoimiin sitoutuivat useat tahot. Järvilohen matkailullinen merkitys korostui.
2. Lieksanjoki - Vesitie Venäjälle -hankkeessa Lieksan Melojat selvitti vesiretkeilyn edellytyksiä Venäjän puoleisella Lieksanjoella. Jokialue osoittautui erittäin sopivaksi sekä retkeilyyn että kalastukseen. Vesitie Venäjälle -hanke toteutettiin tiivissä yhteistyössä Mujejärven piirin ja paikallisten toimijoiden kanssa.
3. Järvilohi tutuksi -hanke toteutettiin vuosina 2002-2003. Hankkeen aikana tuotettiin CD-muotoinen multimediateos Pielisen järvilohesta ja alueen kalastosta. Opetuskäyttöön suunniteltua CD-levyä jaettiin mm. Pielisen ympäristökuntien kouluihin ja kirjastoihin. Maakuntaa kiersi hankkeen aikana Järvilohi tutuksi -näyttely, johon kävi tutustumassa tuhansia alueen asukkaita ja matkailijoita. Ruunaan kalastusalueen hallinnoima hanke antoi järvilohitoiminnalle visuaalisen ilmeen (Luotiin mm. järvilohilogo.).
4. Pielisen Järvilohi Lieksanjokeen/Nousutieselvitykset ja biologiset osatekijät -hanke. Hankkeen tulokset osoittivat, että järvilohelle on tietyin oletuksin luotavissa luontainen elinkierto Pielisen alueelle. Tämä vaatii kuitenkin tuekseen poikasaluekunnostuksia, laitosviljelyä ja pienpoikasistutuksia.
5. Pielisen Järvilohi Lieksanjokeen/Lieksanjoen nousutie yhteys Venäjälle -hanke. Hankkeen aikana rakennutettiin kalatie Lieksanjoen vanhaan uomaan. Kyseessä oli kalatierakentamisen ensimmäinen vaihe. Nousureitin luominen lisääntymiseen soveltuville osille Lieksanjokea vaatii vielä lisärakentamista. Hankkeen toiminnalla linjattiin ja selvitettiin toimenpiteet nousuesteiden poistamiseksi.
|
Pielisen Järvilohi Lieksanjokeen -hankkeen sivustolle (vanhat nettisivut): Paina tästä.
|
