Ruunaan kalastusalue - lyhyt esittely

Jäsenet ja toiminta-alue

Ruunaan kalastusalue on Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien alueella toimivien kalatalouden sidosryhmien muodostama yhteistoimintaelin. Kalastusalueen toiminta alkoi vuonna 1985 ja sen jäseninä ovat kalastuskunnat (22 kpl), Metsähallitus, ammattikalastajainseura ja vapaa-ajankalastajien järjestöt. Ruunaan kalastusalueeseen kuuluu Lieksanjoen ja Saramojoen jokireittien lisäksi suurimpina järvinä mm. Ruunaan-, Panka-, Soko- ja Kuohattijärvi sekä useita pienempiä järviä ja jokivesiä.

Kalastusalueen tehtävät

Kalastuslain 68 §:n mukaan kalastusalueen tulee muodostaa kuntarajoista riippumaton, sellainen kalataloudellisesti yhtenäinen alue, jonka kalastusoloja järjestettäessä on asianmukaista soveltaa yhtenäisiä toimenpiteitä. Kalastusalueen toimintaa ohjaa kalastuslaki, ohjesääntö ja sidosryhmien vapaaehtoinen yhteistoiminta. Kalastusalue huolehtii toimialueensa kalakantojen hoidon, kalastuksen ja kalastuspalvelujen järjestämistä niin, että alueella toimivat kalastajat ovat tyytyväisiä toimintaedellytyksiin ja kalastuspalveluihin. Toimintojen järjestäminen toteutetaan yhteistyössä kalastusalueen jäsenten ja sidosryhmien kesken.

Toimintoja

Kalastusaluetoiminta on Ruunaan alueella monipuolista, laajaa ja yhteistyöhakuista. Toimintaa on kehitetty jatkuvasti ja määrätietoisesti. Vuoden 2000 valtakunnalliseksi kalastusalueeksi valitulla Ruunaalla on jo pitkät perinteet toiminnasta seudun kalavesien hyväksi. Kalavesien hoitotoimintaa kalastusalue on toteuttanut monipuolisesti. Tavanomaisten istutusten lisäksi toimintoina on ollut mm. kalastuksen säätely, emokalapyynti ja kalataloudelliset kunnostukset. Lisäksi kalastusalue on ollut rakentamassa ja kehittämässä mm. kalastajien ja retkeilijöiden käyttöön tarkoitettuja palveluvarustuksia.

Emokalapyynnit on järjestetty yhteistyössä RKTL:n kanssa Lieksanjoen harjukselle, järvilohelle ja -taimenelle. Kalastusalueella on ollut myös pienimuotoista hautomotoimintaa sekä yhteistyötä luonnonravintokasvatuksessa. Järvi- ja virtavesillä on järjestetty sekä hoitokalastusta että kunnostustoimia. Myös valuma-alueilla on tehty kunnostuksia. Kalastusalueella on hoitotoimia tuettu useilla kalastusjärjestelyillä, säätelemällä mm. verkkojen solmuväliä ja nostamalla alamittoja. Lisäksi kalakantoja on seurattu mm. koeverkkokalastuksin, sähkökoekalastuksin ja kalastustiedusteluin.

Projektit

Kalastusalueen Leader-hankkeena 1999-2001 hallinnoima Pielisen Lieksanjoen Järvilohiprojekti on kehittynyt valtakunnallisestikin merkittäväksi yhteistoiminnaksi. Kalastusalueen toiminta Pielisen järvilohen puolesta on saanut mukaansa vapaa-ajankalastusjärjestöt, kalastusalueet, kalastuskunnat, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, ympäristökeskuksen, Kalatalouskeskuksen, TE-keskuksen sekä alueen ympäristökunnat ja monet muut tahot.

Ruunaan kalastusalueen puheenjohtaja Pertti Miettinen
Isännöitsijä Rauno Jaatinen

Ruunaan kalastusalueen www-sivut